Joulun kieli

 

Lasken portaille jouluhavut,

ulkotulista tupruttaa savut.

Lumen narinaa pihatiellä,

odotan jouluvieraita vielä.

Ja sieltä ne saapuvat,

aivan kuin salaa.

Teen pöytääni kaikille vieraille tilaa.

Joulun herkkuja tarjoan heille,

metsästä luokseni uskaltaneille;

pupunpojille porkkanoita,

karhumuorille mustikoita,

hiirille juustoa vähän.

Porotkin mahtuvat pöytään tähän.

Ketun häntä

suden kainalossa,

se onnistuu vain

joulupöydässä, jossa

kaikki tahtovat istua

liki toisiansa, sovussa.

Ja sitähän on joulun kieli;

rauhaisa olo ja sopuisa mieli.

🐰🐻🐁🦊🐺